for the heart i once had

27.12. aika kivasti menny pyhät. vähemmän stressiä ku oletettua, vaikka oli sitä kyl aattona ihan tarpeeks mulle. meinasin kärähtää. oltiin Erinin joulujuhlissa. sen uudessa mestassa. uskomaton talo. 3 kerrosta, hohtavan valkonen ulkoa ja minimalistinen sisältä. u know, silleen eurooppalaisesti minimalistinen, et kaikki on tosi tarkkaan harkittua. mut joulukoristelut oli aika runsaita. ne sopi sinne ehkä just siks niin hyvin. aito kuusi, sellanen harvinainen skandinavialainen kuusi mikä tuoksu, ja lähinnä hopean- ja valkosensävysiä palloja. kaikkee mikä kimaltaa. mä tykkäsin olla siel talossa tosi paljon. en olis halunnu lähtee pois. ja siis Ray käyttäyty kerrankin hyvin. mut se lähti veks jo tossa eka joulupäivä. mulle tuli flunssa ja se oli pahimmillaan just sillon ja eilen, mut nytte on jo parantumaan päin. löyty täältä mun talosta vielä vanhoja mut voimassaolevia lääkkeitä mitkä helpottaa oloo tosi paljon.

juu meinas päre palaa lähinnä lasten takia. Birdy käyttäyty ihan ok siihen nähden et se yritti koko aika vietellä jotakuta ja mä läpsäsin sitä pari kertaa ku meni hermo, mut onneks ei kukaan yrittäny vittuilla mulle tjtn. eikä kukaan sanonu siitä mitään et mä yritin pitää Birdylle kurinpalautuksen. ei sillä et siitä juuri mitään hyötyä olis ollu. :P

Tyson osas olla kiltisti ja se jopa söi jotain joka päivä. ihan oma-alotteisesti. ostettiin sille niitä sen dieetin mukaisia hedelmäjuomia ja mä keitin sille puuroo, ja se söi sitä Erinin tarjoamaa puuroo aattoaamuna, ja se on tehny niitä lihaskuntojuttuja joka päivä. Kelly käväs aattona mut ei ollu pitkään ja joitaki muitaki tyyppejä kävi. mua kiinnostas tavata ainaki Todd jonain päivänä, ja Alan tietty. Hypnoki, mut mul on lähestymiskielto. :P juu yks tyyppi oli kenet Erin tuntee jostain kuka oli joku mixed race enkä saanu arvattuu mikä puoliamerikkalainen se on. mä näin ku se vähä ahdisteli Tysonia. menin väliin ku se näytti menevän vähän liian pitkälle. Birdy oli sille liian nuori tjtn. mut se jutteli sit myöhemmin Tysonille ja Tyson hymyili sille ja anto sen kosketella. se on toipumassa. mut mä toivon ettei se sit jossain vaiheessa taas tipahda.

mut enimmän stressin mulle aiheutti Shade. täysin tasapainottomalla meiningillä. ja sillä älyttömällä kamanvetämisellä. otin sen kyl puhutteluun, ja Erin oli mukana ja sano et se heittää sen pihalle ellei se paranna tapojaan, ja se kyl yritti jonku aikaa, ennen ku häipy sit omille teilleen. se oli oikeen rauhanhäiritsijä. Erin sano et se varmaan haki vaan huomioo sillä. ai multa vai? no pieleen meni. mä halusin olla rauhassa, ja ku alituiseen piti puuhata jotain ja olla sosiaalinen enkä saanu tarpeeks unta ni se vei voimat täysin. siks mä varmaan sairastuinki. eilisen mä nukuin melkeen koko päivän. en pysyny tolpillani ja olin ihan puhki. ruokakaan ei maistu. ja viime yönä piti oksentaa. ja paskoja stressiunia. mut kyl se tästä.

ollu ihan ok välil tääl vanhassa kämpässä. tääl on ihan paskasta ku kukaan ei oo siivonnu, varsinkaan mikroo, ja lattioilla lojuu pölyä ja roskaa. Shade ei oikeen näköjään kykene. ja mä tapasin sen tyypin kuka on sille ollu vähän tukihenkilönä ja näyttää enemmän siltä et se on sille vakituinen seksikumppani ku yhtään mitään muuta. se on niinku tollanen kuka on potkittu pihalle virallisista mestoista ku se on ahdistellu hoidettaviaan, ja ku Shade ei sellasesta välitä ni se sai tän pestin, ja Shade on onnessaan ku joku aikuinen antaa sille huomiota ja tää kaveri on sekin onnessaan et saa ilmaseks hyvää seksiä tollaselta pikkuselta joka ei tasan näytä sen ikäseltä ku on. mä en oo ihan varma häiritseeks tää asetelma mua jotenki. ei vissiin. en oikeen jaksa välittää. on nytte kohta viikon ollu vaan välil tosi ikävä Seediä. mun suhde siihen on syventyny viime aikoina. ekoina kahtena iltana piti itkee ku ei voinu pitää sitä vieressä. oli vaan kuvia kamerassa ja kännyköissä. niitä mä sit silittelin. nytte mä siirsin ne läppärille, eli on vaan ne pari huonommalla kännykällä räpsittyä rakeista otosta. mut vähitellen alkaa jo helpottaa sekin ikävä. eikä mul oo enää kauaa ennen ku näen sen taas. oon välil yritelly kelata jotain muuta ku sitä ettei itkettäs. mul on vähän tylsää olla tääl jostain syystä. ennen ku tänään oon ollu koneella. lueskelin etc. pääsen nettiin kans. mut en oo menny vielä.

joo siis noi kaks on tääl mun lisäks, ja Tyson. se nukkuu nytte. melkeen vaikuttaa et mä tartutin sen. :/ tai se on muuten vaan väsyny. Birdy lähti Louisin mukaan. outo juttu, se ukko tuli tänne tos aamulla ja pyys anteeks et se on ollu mulle aika kusipää, niinku viime vuonna jne. Kelly oli kertonu sille millasta oli joulujuhlissa ja et mä olin siellä ja mul oli lapset mukana jne. tarkotusperät jäi vähän hämäriks enkä mä jaksa nyt miettiäkään. perkeleen yskä. enivei juttu näytti liittyvän Birdyyn. Birdyl oli juhlissa mekko päällä. ja se sai Eriniltä sellasen kesämekon mis on keltasta ja vaaleenpunasta ja sandaalit mis on vähän korkoa. tääl on liian kylmä kesävaatteille mut liian kuuma niille talvivaatteille mitä meil vaan on mukana. Louis sano et se menis Birdyn kans ostaan jotain sellasia välikelin vaatteita mitä se vois käyttää täällä. juu ja sit ne lähti ja ku mä kattelin terassilta niitten perään ni näin et autossa Louis alko käpälöidä Birdyy. mulle se ei ollu mikään yllätys. kummankaan taholta. siis ku Birdy oli tosi innokas lähteen sen mukaan.

no täs tapaukses vois sanoo et ihan vähän kirpasee mun jääkylmää sydäntäni, mut ei niin et sillä olis mitään väliä. :/ ja ehkä ennemmin se on kateuden pisto kun huolen. johtuen siitä et mä ikäänkun edelleen toivon jotain Louisin suhteen ja ku näkee et se vehtaa jonku muun kans tekee mulle melkein sietämättömän olon. ku muistaa kaiken sen ilkeen mitä se on sanonu mulle, ja sen hyvän mitä meillä oli yhteistä. tulee ikävä menneitä aikoja. :/

kas, näyttää joku kiipeevän tota puutarhapolkua keittiön ovelle..

*

Yan. aika pitkä aika ettei oo tavattu. aika pitkä aika et en oo ees pahemmin muistellu koko tyyppiä. ja se oli sentään ekoja kenet mä täältä maisemista opin tuntemaan. sovittiin et mä meen illalla sen mestaan "mehulle". mut siis mun aikomus on välttää alkoholia ku se vois tehä flunssan vaan pahemmaks. sen sijaan saan varmaan jotain muuta..

ei sillä et pahemmin olis kiinnostusta. maha jotenki kipee ja sekasin taas enkä oo taaskaan syöny mitään sitten aamupalan. ei vaan maistu. ei tuu ees nälkä. eikä mikään mitä täältä löytyy herätä ruokahalua. hedelmät menis mut niitä ei oo. :P on se pakko jotain syödä, et sit varmaan ranskiksia. ja vois yrittää juoda enemmän ku sekin on jääny ku yskätee oli saatanan pahaa eikä muu tee oikeen maistus ja vesi on ollu liian kylmää ja mautonta. kokeilen tota melissateetä kohta. sain sitä pari pussia Eriniltä sunnuntaina ku mul oli ihan kamala olo. juu, ja seksi on vaan ollu totaalisen yhdentekevää. se onni mitä Seed mulle antaa on paljon parempaa. puhdas, oikea onni ilman lääkkeitä tai huumeita. ja se on välil ollu tosi voimakas tunne ku muuten mul ei oikeen oo ollu mitään voimakkaita tunteita, paitsi se et tuntuu et on pakko vahingoittaa muita ihmisiä. mut tollasia onnijuttuja ei oo ollu. siks se oli vähän yllättävä kokemus. ^^ se oli viime tiistaina. mä lojuin vaan sängyssä Seed vieressä.

tuntuu välil et se on ainut mitä mä tarvin. tai ehkä nyt just on vaan kaikki ajatukset keskittyny sen ympärille. et millekään muulle ei oo sijaa. väsyttää ja keskittymiskyky on huono niin senki takia. ei jaksa kelata mitään muuta. on tää joulukuu ollu vähän tällästä. ku se jo laskemaan alkanu mania lähti uuteen nousuun ni mä aloin palaa henkisesti loppuun. mut nyt se onneks laskee taas. ku oon kipee ni ei vaan jaksa mitään. pitäs siis vaan levätä. ei ees ajatella. no joo. whatever. lopettelen tähän ku ei oo enää mitään kerrottavaa. jos huomeen olis tarpeeks hyvässä kunnossa et vois tehä pikku retken.. bye.

28.12. juu, mä jo luulin etten sais mitään lahjoja keneltäkään. mut Stellan lahja tuli tänään postissa, yks levy, ja Erin puhu mulle eilen sen lahjasta. mut mä saan sen vaan jos oikeesti haluun kans, eikä mitkään puolivillaset mielenmuuttamiset kesken kaiken toimi. ja mun tarttee kans tehä jotain asian eteen. se oli eilen Yanin luona.

ku mä menin sinne Yan halus heti et mentäs vähän leikkiin. se oli kiva mulle. teki parit mustelmat mut ei juuri lyöny naamaan, pari kertaa vaan. vaikka olis se ollu ok. kuristi ja sellasta. sit se sano et sen pitäs hoitaa pari juttua koneella, ja käski mun oottaa keittiössä. enkä saanu mennä olkkariin. no mä ootin, ja sit Erin tuli sinne talon takaosasta. sen piti olla tosi varovainen ku se sano et FBI varmaan seurailee sitä. eikä se halunnu et ne näkis sit et mä olin ollu siellä talossa kans. ja et olkkarin ikkunoista saattas joku nähä sisään ja sellasta. se sano et oli pahoillaan ku ei ollu luottanu muhun sen murhahomman kans täysin. ku se oli hoitanu jonkun ampumaan sen tyypin katolta, et eka luoti ei ollu tullu mun aseesta, mut kukaan ei kertonu mulle mitään tollasesta ennen ku se kerto itte tos pari päivää ennen joulua. mä en ollu jostain syystä tippaakaan vittuuntunu. koska toi juttu oli se miks mä en saanu kymmenen vuoden kakkua. se ei ollu kertonu Simonillekaan alkuun ja se oli räjähtäny ku oli saanu tietää. vaikee kuvitella sellasta siitä miehestä.

no, sit se sano et se haluis et mä rekisteröisin noita aseita mitkä on mulle tärkeimpiä. Suez-sanin ja Seedin ainaki. se sano et mä en varmaankaan haluu menettää niitä jos sattuu jotain. no en haluu! mut ku mä en usko et ne paperit menis läpi näillä taustoilla. se oli olevinaan niin varma et saan helposti lääkärintodistuksen jos oikeesti haluun. siis näyttää et mä oon vastuuntuntonen. ja haluun kääntää rikollisille poluille selkäni. mä kysyin siltä et entä jos mä en oikeesti haluu? niinku, se yrittää aina töniä mua jotenkin sellaseen suuntaan et musta tulis parempi ihminen tjtn, mut emmä sellasta halua. se sano et se käyttäs suhteitaan ja hommais mulle puollon viralliselta taholta jota ei saa mainita :) mut joka takais suunnilleen sen et ne paperit menis läpi jokatapauksessa. se sano et ne varmaan haluu et mä liityn jäseneks niitten pikku yhdistykseen, mut sieltä mä voisin saada uusia kontakteja ja ystäviä ja jotain uutta ajateltavaa.

musta vaan tuntuu et mä en kuulu mihinkään. mä en tiiä mitä mä oikeesti haluun. Erin meinas et ku Seed on kumminki joku joka on mulle tosi tärkee ni miksen seurais sen näyttämää tietä? emmä tiiä. sit se sano et näyttää siltä et mä ikäänkun istun jonkinlaisessa häkissä, ja oon koko ikäni yrittäny täyttää jonkun muun toiveita sen sijaan et eläisin niinku ite haluun. no mä sanoin sille et ku mä asuin täällä ni mua painosti ja stressas tosi paljon se et SE ikäänkun vaati multa jotain sellasta mitä mul ei ollu antaa. Erin ja Kelly kans ja kaikki ne mun entiset kaverit joita en nykyään saa mennä kovin lähelle. ne on niin täysin eri maailmasta. mä olin vaan joku köyhä kurja luuseri joka tunki niitten elämään häiritsemään. ne odotukset oli mulle jotenki liikaa. sit mä aloin juoda ja vetää aineita ku mun pää ei kestäny. ja on siinä se ikuinen identiteettikriisiki mukana. kuka mä oon ja miks mä oon olemassa. ei tunnu et mä oon kokonainen (paitsi viime kuukausina Seed on antanu mulle sen tunteen) ja mä oon yrittäny täyttää tyhjyyttä sisälläni aina jollain muulla. materialla, seksillä, ruualla, whatever. lapsena piti yrittää olla kunnolla tai tuli huudot, tai sain mä ne joka tapauksessa, sit ku oli kavereita viimein eikä ne kiusannu ni piti yrittää tehdä niinku ne halus, ettei olis menettäny niitä. et on se oikeessa, mä pelkään sitä et mut jätetään tai ihmiset kääntää mulle selkänsä. siks mä provosoin ihmisiä, mä haluun niiltä ees JONKIN reaktion. Erin toimii eri tavalla. se ei ikinä käännä kenellekään selkäänsä. se on kehittäny oman tapansa käsitellä ja sietää muistoa samanlaisista kokemuksista.

mun pitää silti vähän laimentaa tota. mä en oo niin hyvä ihminen ku se olettaa. enkä mä pysty erottamaan omalla kohdallani enää kovin hyvin mitkä tunteet mä feikkaan ja mitä en. ku on tottunu siihen niin et joutuu teeskentelemään. ja ku yrittää saada selvää niistä tunteista. ni täs on tullu vastaan sellasta et mä oon hirveen surullinen olevinani, ja se johtuuki yksinomaan siitä et mä en oo saanu mitä haluan. mitä mä vaadin täysin itsekeskeisesti joltakulta eikä mua itseasiassa kiinnosta yhtään mitä se toinen tuntee tai haluaa. se et on ollu ikävä Seediä on erilaista. mä oon itkeny ku mullon ollu ikävä sitä, mut se on tavallaan mun nähdäkseni oikee tunne eikä sellanen joka johtuu vaan siitä et oon jääny paitsi jostain mikä mun mielestä kuulus mulle. ja sit ihmisiä kohtaan mullei oikeestaan oo enää mitään tunteita. vaikka oon mä kiltti joillekin, niin silti se on osaks feikattua ja ne tunteet on vaan hyvin laimeita. ja ku on oppinu reagoimaan ja tuntemaan tietyllä tavoin - siis niin ku ympäristö kokee oikeaksi eikä siitä saa ylettömiä haukkuja - ni niistä tavoista on hankala päästä eroon ja erottamaan mikä siellä pohjalla on todellista ja mikä ei.

ja niinku toikin on tavallaan auttanu muodostamaan mun sisälle sen häkin. no oon mä nyt viime aikoina alkanu vähän murtaa sitä rikki, oon tehny aika paljon mitä huvittaa, kaiken pakollisen lisäks. mä aloin diilaamaan taas, joilleki kakaroille sieltä mis me nyt asutaan. ne on kivoja, poika maksaa seksillä ja tytön mä hommasin duuniin Maddogiin. sain kuulla sieltä et se on tehny hyvää jälkeä, ollu luotettava ja käyttäytyny. no siinä on potentiaalia.

tää on hyvä levy minkä sain Stellalta. ja flunssaki on helpottanu jo hyvin. yskää vaan piisaa ja limaa keuhkoissa mut nenä on pysyny kuivana.

joo, mut mä nyt kelaan vielä teenkö niinku Erin haluaa. olishan se mulle ainaki helpotus jos paperit menis läpi.. mut on mul aikaa. olin tänään tuolla vähän reissussa, en nähny Toddia ikävä kyllä ku se oli menny Rogerin tai jonku niistä kans johkuun. treenaamaan. Kelly sano et ne oli treeneissä. se istu siellä hotellinsa pihalla ja poltti sikaria ja Jamie oli siellä. se näytti ihan eri näköseltä. oli laihtunu jonkun verran ja sil oli meikit ja tukka eri tavalla. ku mä katoin sitä ni Kelly tajus heti mistä on kyse ja sano et se oli vuokrannu sen päiväks. mä nauroin sen kans mut alko tehä mieli taas.. Jamie on hot. ei voi mitään. ei se kyl oikein oo Kellyn tyyppiä, et mä kelasin sit ku lähin pois et niille oli varmaan tulossa vielä joku vieras. Kelly sano et sil olis kans joululahja mulle, mut mä en voi viedä sitä lentokoneella kotiin et pitäs hakee joku muu kerta. jotain metallista kivaa siis. Seed tarvis äänenvaimentimen ja mä laitoin sen siihen listaan mikä Stellalla oli ja mitä se ikäänkun kierrätti kaikkien kesken et kaikki sais tietää toistensa toiveet. kyl mäkin sen läpi luin mut ei ollu aikaa eikä jaksua järjestää kellekään mitään lahjoja. eikä olis ollu mahiksia hankkiakaan niitä mitä niillä muilla siinä listassa oli.. :P

no mut mä meen nyt muihin puuhiin. tää on välil aika surullinenki levy.

becoming unstoppable

29.11. "ravers unite"

tehtiin Jessen kans sopu. ku se suuttu siitä ku mä valehtelin sille ja nakitin sen sortuun dh:n. oltiin viime la Limessä. mul oli viime viikon lopulla ihan älytön mahatauti tai joku, ei oo vieläkään ihan hävinny enkä mä tiiä mikä se on. sattuu vaan aina välillä. oli pari sellasta päivää et mä vaan makasin sängynpohjalla. onneks se parani sit sen verran et pääsin niihin bileisiin. hoidin Jesselle ec:itä ja kyl mä niitä iteki söin sit pari. se veti neljä. oli vielä sellanen kiva ilonen fiilis muutenki. ja nytte masentaa.

Limessä ei ollu oikeestaan ketään kenet oltas tunnettu. sitä ei lasketa et me tunnettiin ne oven edessä norkoilevat diilerit ja se toinen järkkäri oli ollu duunissa Dogilla. se päästi mut ilmaseks sisään ja Jessen puoleen hintaan. vaikka oisin mä maksanu. mut muuten porukka oli aika nuorta, tai sen ikästä ku mitä sinne nuorimmillaan pääsee, sellasta vähä päälle parikymppistä. vanhimmatki alle kolkyt. et mä ja Jesse oltiin niinku aika fossiileja. mut ei ollu kalliit liput. juteltiin baarimikon kans ja se sano et halpoihin bileisiin tunkee aina tota nuorta väkee mut yleensä kolmekymppisillä on varaa maksaa jopa päälle satasen liput jos on joku maankuulu dj paikalla. Jesse hillu hihattomassa paidassa mut mul oli tollanen harmaa pitkähihanen, ku mul oli sillon vielä side tos vasemmas ranteessa. näky se sieltä alta vähän mut ei vissiin haitannu ketään. pysyteltiin lähinnä erillään niistä muista, ja ne katto meitä vähän niinku me oltas jostain ihan eri planeetalta. joo ei o tullu käytyy missään pitkään aikaan.

nytte mä kuuntelen yhtä kasettia mikä muistuttaa kaikista vanhoista jutuista mitä Jessen ja muitten kans puuhailtiin.. vanhoista bileistä ym. joo ja älyttömästä sekakäytöstä. :P mut sen voi sivuuttaa sillä et nytte mä oon päässy siitä eroon. enkä mä oo nytte (vielä?) dh:n orjakaan ku käyttö on pysyny aika lailla minimissä, vaikka on siinä ollu välillä kova tekeminen ettei vetäs sitä päivän annostaan etuajassa. nytte vedän taas alkomehua, et vähän tulis rennompi fiilis. no, ja muuten vaan siks ku mä tykkään siitä. kyl mä edelleen tykkään juoda, ei siitä pääse mihinkään. mut jos ei kerää hirveetä varastoo kotiinsa ni sen kanssa tulee toimeen. ec:t oli ihan kiva juttu, mut jotenki ei oikeen tullu niistä niin hyvä fiilis ku olis pitäny. ehkä siks ku mul oli rauhottava alla. viivytti vaikutusta. ne perkeleet pilaa multa jokasen exän tai ec:n. evassa on jotain muuta ja molemmat aineet on kemiallisesti sovitettu toisiinsa, mut reseptilääkkeet ei vaan sovi yhteen noitten kans. no kyl niitä evan kans voi syödä jos varautuu siihen et vaikutus lykkääntyy, ja kyl ne ec:n kans meni, tuli vaan värit ensin ja euforia myöhemmin ja mä olisin tykänny jos olis ollu just toisinpäin.

tänään mä olin tuol cityssä, Melin kans liikentees. se soitti lauantaina, mä en kuullu ku puhelin soi ku olin tanssilattialla just kaiuttimen eessä, mut näin sit kotimatkalla et se oli soittanu. sovittiin sillon et mä näen sen tänään. mul piti olla ryhmäterapia (juu mä oon menny taas sellaseenkin mukaan ku painostettiin) mut se peruuntu, et ihan hyvä vaan niin. Mel sano et sil menee välil hermo ku Tommien pitää kutsuu aina niille jotain metallimiehiä huudattaan musaa, ja joku naapuri oli viimeks soittanu kytille ja Mel oli saanu melkeen sydärin ku ne tunkee sinne. vaikkei ne ollu muuta ku käskeny laittaan musan hiljemmalle. mut sil oli jotain aineita sen huoneessa ja se oli pelänny et kytät kattoo sinne ja näkee ne pussit ja Melin laittoman aseen pöydällä.

mä meinasin sanoo sille et "onks kyyhkyläisillä nyt riitaa", mut en sanonu. se olis lyöny mua välittömästi. näytin sille ne pari kuvaa Birdystä siinä pitsimekossa mitkä mul oli kännykässä. ne loput oli kamerassa mut se ei ollu mukana. Mel kysy et voiks se sanoo rehellisesti mitä mieltä se on, ja mä odotin jotain et "sä oot täysin kahjo ku teet tollasta", mut se sano et Birdy on kohta liian vanha tollasiin leikkeihin. liian vanha olemaan vaan mun leikkikaluna. se alkaa haluta muitaki miehiä. ja mä kelasin sitä mitä Ray sille oli tehny.

Birdy kerto mulle. ilosena ja innokkaana, se ei nähny siinä mitään väärää. ei siinäkään et Ray oli vähän satuttanu sitä. se sano et Ray oli ottanu siitä kuvia. joo mun pitiki kysyy niistä Rayltä. mä en kerenny nähä sitä viikolla ja sit ku olin kipee ni en voinu. pannaan muistiin. kelasin mihin mun pikku lintu oli hävinny. mut toisaalta mä oon kasvattanu sen, mä oon opettanu sen tollaseks. ei voi valittaa. se ei oo ollu viaton enää vuosiin ja nytte se on lakannu teeskentelemästäki viatonta. Ray oli kehunu sitä siitä. kaikesta mitä se osaa. emmä voi sitä enää kouluun panna. se sekottas koko koulun ja mä kasvattajana hoitasin itelleni massiivisia ongelmia. mä halusin sillon joskus muuttaa sinne seudulle missä Birdyllä olis hyvät oltavat muitten suvaitsevaisten huorien keskellä. mut mä en oo löytäny kämppää sieltä. jatkan etsintöjä. ja mä varmaan alan ettii täältä pohjosesta kans jotain muuta kämppää. ja jos tarve vaatii ni muutan takas Bridge Endiin, mut olettasin et tässä kämpässä en asu yhtään pitempään ku on pakko. ei sillä, tää on ihan turvallinen ja hyvä ympäristö - normaaleille lapsille. musta tuntuu koko ajan enemmän siltä et mä en kuulu tänne. me ei kuuluta tänne.

Birdy on jotenki aina tykänny olla kuvattavana. ku muistelee sitä ku Shade otti siitä kuvia ja videoo. mitähän se on niillä tehny, vai onko mitään? onks se menestyny ja millasta sen elämä on?

huh, ei sais miettii tollasta. ei sais koukuttaa itteensä ajatukseen et se kuuluu edelleen mulle. se on päässy musta irti, se on terve ja täynnä elinvoimaa niinku ennen ku se koskaan tapas mua. se on kuollu jo kerran, eikä pitäs alkaa toivoo et se kuolis toisen kerran. toisesta se ei ehkä selviä. :/ mä oon onnistunu unohtaan sen ihan hyvin eikä pitäs kehittää mitään pakkomiellettä saada se takasin. se suhde on ollutta ja mennyttä. sekin. pitäs ettii jotain uusia eikä itkee vanhojen perään. ei niitä saa ikinä takas. ja ku asiaa miettii ni ei se oo ne suhteet minkä perään mä itken vaan ne vanhat ajat, vanhat tunnelmat ja sellanen maailma mikä ei enää oo olemassa. there's no fate.. siks mä tänne takas tulin, mä voin muokata elämääni miten haluan, ei tarvi taipua johonkin malliin tai muottiin. mä oon vihannu sellasia niin kauan et miks mä nyt muuttusin sellaseks mitä mä itseasiassa vihaan?

mä oon juonu niin vähän täs syksyn aikana et tole on pudonnu. hei, vihdoin! hyvin menee päähän noi juomat. yhteensä litra, et ihan hyvin. vaikka tän ei pitäs tulla tavaks... ku voihan olla et mä joku kerta jään nalkkiin, ja mites sitte suu pannaan? saan häädön parin alkomehun takia. vitun älytöntä. xP just ku asiat alko olla vähä paremmalla tolalla. tai ehkä se et asiat sujuu hyvin on vaan tehny mut varomattomaks? ku mä jopa kerroin mun terapeutille et Seed puhuu mulle. mä valehtelin sille et mullon paperit kunnossa. mut enivei, jos tollasta kertoo jollekulle ni eiks se oo todistus joko täydestä hulluudesta tai naiivista varomattomuudesta? no, kyl mä vähän kelasin et jos se nainen nytte ajattelee et mä oon täysin hullu.. heh. ei se odottanu et mä jotain tollasta sanosin, mut se pysy rauhallisena. vaikka ei kukaan kelle tollasta sanoo varmaan pystys peittämään yllättyneisyyttään. mut se ei reagoinu siihen mitenkään negatiivisesti tai ainakaan näyttäny sitä. kyseli vähän ja mä kerroin kaiken mitä se halus tietää. pokerinaamalla, ja välil mä hymyilin ja hämmästyin sit vähä iteki sitä et mä hymyilin. :)

mä olisin kutsunu Melin kahville tai jotain mut mul loppu käteinen eikä ollu mukana enempää ja tili on tyhjä. käveltiin sit keskusasemalle ja siel oli kyttiä jotka oli just ottanu talteen viis tuttua naamaa. mä kävelin autojen ohi ja näin ne siel sisällä istumas. mut ei ne kattonu mua. hyvä niin. joku noissa on et ne tarttuu suhun ku rutto jos meet lähemmäs ku sata metriä eikä niistä pääse ikinä eroon. noistakin neljä on ollu kuvioissa lähemmäs kymmenen vuotta, ja se yks reilun kymmenen vuotta ja mä tunnen ne kaikki nimeltä ja muistan vielä aika tarkkaan mitä kukin myy ja mihin hintaan. mul hävii mielestä jo eilispäivä, ja sit muistaa tollasia. :P mä lähin sit seuraavalla metrolla tännepäin. sovittiin et soitellaan. tulin kaupan kautta kämpille ja tääl oottaa seuraava kolmensadan lasku.

5.12. tuli tauko. olin kipeenä ja sit menossa. nyt pitäs yrittää levätä pari päivää ku vuorokausirytmi on ihan sekasin ja elimistö eli maha, ja fysiikka ei kestä enää maniaa. eikä pää kohta. viime yönäki makasin kahen maissa mahallani lihakset jännittyneinä ja kelasin jotain aggressiivista. mä olin Melin luona. Tommie oli jossain muualla. se on koko viikon. mä sain nukkuu Melin sängyssä, sen vieressä. mä olisin niin halunnu tunkee ihan sen kylkeen kii, mut en yrittäny mitään. mä en haluu et se suuttuu mulle jostain tollasesta.

selkeesti viikonlopun aikana alko ajatukset siirtyy aggressiivisempaan suuntaan. mut emmä mitään sellasta puhellu, sain pidettyy itteni kurissa. ja kiitettävän vähän paskaa edelleen. ja usein ku tajusin et mä selitän jotain ihan turhaa, tai jotain missä mun aivo ei itekään pysyny perässä tai kesken kaiken en pystyny enää selittään mitä mä tarkotan, ni lopetin sen vaan siihen. kyl mä silti puhuin tosi paljo. Mel huomauttiki siitä. mut mä en puhunu mitään väkivaltajuttuja, enkä mun aseista vaikka Mel heitti saman provon niistä ainaki viis kertaa. :P no siinähän heitteli. en menny koukkuun. joo se siitä ku mä tuhlaan niihin niin hitosti rahaa. et sit ku mä valitan et rahat on loppu ni se vaan aina alottaa et jos ei ostelis pyssyjä ni säästys hynää jnpp. vittu ne on kaikki totaalisen harkittuja ostoja. se on spontaania jos mä meen kauppaan ja ostan kolme alennusleffaa. :P

joo mut nytte, siis alkaen viime yöstä ja vähä sitä ennenki, alkaa taas pyörii mielessä kaikki turpaanvetämiset ja sellaset. ja aseella uhkailu. et sais ihmiset tekeen jotain mitä mä haluun. mä näin jotain sellasia uniaki, mut en muista niistä mitään selkeetä. join eilen illal kaks sidukkaa ja tollanen pieniprosenttinen alkoholi tekee mut usein aggressiiviseks. siis jos mä oon jo valmiiks, ni ne vahvistaa sitä. ja maniassa alkoholi on pahinta mitä voi naamaansa vetää. nyt mul on täs teetä joka toivottavasti vähä auttas tohon mahakipuun. inkivääriteetä. et rauhottas ja silleen. Seedin kuva läppärillä taustakuvana. :)

oon taas yksin kämpillä. Birdy on Rayn kans jossain, Ray halus näyttää sille jotain. emmä jaksa välittää. paneskelee ne kumminkin taas. kävin tullessa kattoo Tysonia. se on menny vähän taas alamäkee ku mul oli tää juttu et mä en halunnu sitä tänne olemaan nytte ku on mania päällä. mä selitin sille, mut sille vissiin tuli se tunne etten mä välitä siitä. mä sain sillon viimeks terapiassa tollasen persoonallisuuskyselyn täytettäväks ja ku oon lukenu sen läpi myöhemmin ni skoretan psykopaatin siitä melko varmasti. :/ sit mä oon sen jälkeen osittain käyttäytyny tosi kusipäämäisesti vieraille ihmisille, ja sit toisaalta yrittäny olla kiva sellasille ketkä tunnen. emmä tiiä mikä mua vaivaa. joskus en vaan tasan välitä kenestäkään eikä mul oo mitään tunteitakaan, ja käyttäydyn just silleen. sit joskus mä oon tuntevinani taas jotain hyviä juttuja. mut se välinpitämättömyys leimaa mun asennetta jo koko vuoden. et se on mulle yks ja sama vaikka tulis taas tehtyy jotain ja jäis nalkkiin ja joutus taas kiven sisään. i don't give a shit.

meinasin ton takia vähä valittaa tiistaina ku on taas tapaaminen polilla, et ku mielialaa tasaavat lääkkeet ei oo auttanu yhtään ku niistä huolimatta menee ylös ja alas melkolailla rajattomasti. mä oon pelänny nytte vähä et tulis piikki sinne mun taulukon yläpäähän, ainaki noi yöt on sellasia. aamut ja päivät oon jumissa ja/tai nukun ja illal ja yöllä taas uus piikki. se on sellasta et mun on tosi vaikee hillitä itteeni, ei pysty rentoutuun yhtään eikä rauhottuun, päässä pyörii kaikki väkivaltajutut ja muut mistä sais kiksejä. viime yönä kelasin mm. et ihmisistä enää vaan harvoin. aseet on mulle ykkössijalla. tuntuu et mä meen siinä vaan aina enemmän ääripäähän eikä mitään rajaa tuu vastaan ikinä. ku kelaa taas et jos hankkis jotain isoo jne. ni et jos sellanen aktiivisuuspiikki tulis päiväsaikaan ni vois mennä överiks monen jutun kans. mä kävisin ekan vittuilijan kimppuun. ja mä alkasin alotella taas riitoja. eilenki kelasin välil et jos alkas haukkuu Meliä kusipääks tai jotain. mul alko menee hermo siihen tosi pahasti. ja ku Birdy laitto mulle koko aika tekstaria ja vänkkäs jostain pikkujutusta. ei jaksa. mä huusin silleki sit lopulta. nii et vois kysyy hoitajilta olisko niillä mitään neuvoja mitä mä voisin tehä jos tuntuu et mä alan hajoomaan psyykkisesti tai jos seuraava väkivaltarikos alkaa olee millin päässä. ku välil mul on sellanen fiilis, ku on stressiä tai noi pahat maniavaiheet, tai mä joudun paineen alle muitten ihmisten toimesta, et mun minuus murenee. et mä silleen hajoon. et mä menetän sen tunnun kuka mä oon ja miks mä oon olemassa. se alkaa nytte jo häviimään. ja sit tulee se tunne et voi tehä mitä tahansa, ja ei joko jää kiinni, tai se et jos jääkin kiinni on totaalisen yhdentekevää.

ja sit tulee se tunne et kukaan ei voi pysäyttää mua. nytteki. mulle voi lykätä vaikka millaset paskalääkkeet hyvänsä, valkosta kuristajaa tai sen modernimpeja kavereita, mut mua ei silti voi pysäyttää, ainakaan mun päälle ei voi tehä mitään. ja mul on vähä sellanen paha aavistus et tollanen alkaa menee vähitellen yhä lähemmäs toteutumista. suljettu osasto ja niin vahva lääkitys ettei pysy tolpillaan mut yrittää silti käydä ihmisten kimppuun. :/

mun pitäs vissiin tänään se rauhottava syödä, pääsis vähä aikasemmin nukkumaan, tai jos nukahtas ainakin tai väsys silleen et vaan makaa ja lihakset on rentona. kyl mua nytteki väsyttää, mut ei se mitään auta. vähä pitäs kans vissiin pitää taukoo energiajuomista ja yrittää vaan kitkutella sen aamulääkkeen aiheuttaman jumituksen kans. huomenna pitäs lasten tulla tänne, mut kattoo nyt huomenaamulla millasessa kunnossa mä oon kannattaako niitä hakee. mä tekisin meille ruokaa. kasvischiliä. no sen mä taidan tehä joka tapauksessa.. pitää saada jotain kunnon ruokaa. juu, lopetan tän tähän ja laitan blogiin tiistaina ku pääsen nettiin. bye.