hyvä fiilis, huono toteutus

24.1. uskomaton fiilis. Seedin ja tollasten pienten huorien aiheuttama. piti sellasia kelailla eilen, niin pitkälle et lähin sit pihalle ettiin seuraa, pitkästä aikaa. Birdy oli huoneessaan, syötiin jotain yhessä, sitä ruokaa mitä mä tein lauantaina. juteltiin vähä kaikkee, sit se sano et se haluu tehä jostain valokuvista Raylle albumin ja haluu olla yksin, ja mä lähin sit vähä myöhemmin pihalle. sit ku tulin takas ni kävi ilmi et se oli pantannu ja jemmannu yhtä evaa jo monta viikkoo ja se oli syöny sen eilen. kokonainen eva. sen ikäselle. Birdy oli vähän sekasin, ei silleen huonossa mielessä, mut se olis saattanu lähtee täältä johkuun ja mun piti panna se lupaamaan et kertoo mulle aina jos meinaa jotain aineita syödä. ettei käy mitään vahinkoo.

se näytti mulle sen albumin. se oli piirrelly kuvien ympärille kaikkee, eläimiä ja ihmisiä ja kukkia ja sydämiä ja sellasta. siinä oli pari kuvaa mitä mäkin oon siitä ottanu joskus 2-3 vuotta sitte. mä en tienny et sil oli niistä kopiot. Shade varmaan antanu tjtn. Birdy oli värittäny niitä omia piirustuksiaan tusseilla ja värikynillä, silleen kivan ammattimaisen näkösesti. olihan ne valokuvat siinä tietty pääasia mut mulle siitä jäi sellanen "rakkaudentunnustus"-imago. ehkä se on ihastunu Rayhin. O-o siinä oli kans Shaden ottamia kuvia, siis ku ne oli otettu mun talossa, ja sit tuolta viimekertasista joulujuhlista pari printtiä mistä mä en itseasiassa tiedä yhtään kenen ottamia ne on ja mistä se ne oli saanu. aika.. tietyllä tavalla raakoja kuvia.. O-o emmä tiiä, mulle tuli osasta niistä jotenki häiriintyny olo. sellanen et emmä olis halunnu et tää päättyy näin. emmä olis halunnu kasvattaa Birdyä tollaseks ku se on kasvanu. sit toisaalta se tapa miten mä oon sen kasvattanu on tuonu sen just tähän pisteeseen. :P ja mä oon kohdellu sitä senverran pahasti aikoinaan et oikeestaan on ihme et se edelleen haluu asuu mun kans.

no joo, mut pointti oli oikeestaan se et ku mä tulin kotiin ni mä tajusin et mun ei olis tarttenu oikeestaan lähtee yhtään mihkään. ku kattelin Birdyy, ku se ilosena esitteli mulle niitä kuvia, ne vaatteet päällä mitä se haluu aina kotona pitää. se on joskus pelkissä alusvaatteissa. no tääl on lämmintä. nyt sil oli t-paita ja liian lyhyet verkkarit. oon mä sille uudet ostanu, mut se pitää noita vanhoja aina kotona. ja niitten alla jotain tangaa tms.

siis mä olisin voinu mennä sen huoneeseen häiritsemään, ku se oli enivei syöny sen evan, ei se olis varmaan paljo vastaan pannu. nää ajatukset on ollu poissa aika pitkään. mä en oo ees ajatellu et vetäsin sitä turpaan. antanu sen vaan olla. yrittäny pitää huolta. eilen joku juttu telkkarissa nosti nää taas pintaan. pahasti. ehkä sen takia kun oli niin pitkä paussi, sen takia se tunne oli taas niin voimakas. mä en yhtään pystyny tappeleen vastaan. kelasin ja kelasin ja sit lähin pihalle. joutu menee aika helvetin kauas ennen ku mitään löyty. sinne missä mä joskus tuhat vuotta sitte asuin, siinä talossa mis oli eläkeläisiä. sinne menee juna. ja bussi. mä pääsin sinne viel junalla mut takas piti tulla neljällä vaihdolla eri busseilla ku mikään ei menny kunnolla oikeeseen suuntaan enää. joo, sunnuntai-yönä. :P et se keikka ei ainakaan kannata useammin, ja mä jouduin vielä maksaan itteni kipeeks ku ainut kuka vastas mun senhetkistä tarvetta oli sellanen olevinaan yläluokan huora. se ei ottanu ees huumeita maksuks. mun piti käydä nostaa rahaa extra sen takia. ja vessassa piti varoo sen vaatteita jne. emmä tosin varonu, ja löin sitä pari kertaa ku se alko valittaa siitä. siis niinku koko rahan edestä. ja loppujen lopuks ei se hirveesti vastannu mun tarvetta kumminkaan. liian vanha. liian hyvässä kunnossa, liian rikas (vaatteitten perusteella), liian ylimielinen.

nyt mä kelaan taas. sitä mm. et Birdy on kolmen metrin päässä ja mullon tota "lasten bilehuumetta" mitä mä diilaan ympäristön pikkutytöille, jos panis sen syömään pari niitä. O-o jotenki kans tää on hyvä fiilis. haluta jotain todella pahasti. sielullisesti ja elimellisesti. mut sit ku miettii tarkemmin ni Birdy ei oo mun tyyppiä. se ei vaan oo niin yksinkertasta, ja jos mä en saa tasan sitä mitä haluun ni mulle jää sellanen fiilis et tarvetta ei oo tyydytetty, mä turhaudun ja tuun vihaseks.

*

nää ei oo pitkään aikaan edenny toteutukseen. mä oon ollu laiska ja tyytyny vaan runkkaamiseen. nyt musta tuntu et mä en jaksa sitä. mä sekoon. siis jos mä en saa sitä mitä kaipaan. ja nyt mä oon tyytyväinen, rentoutunu, ainaki osittain. aseella uhkaamalla saa yhtä jos toista. mä oon ollu liian pitkään ilman toimintaa, ilmeisesti.

Birdylle mä en sit tehny mitään. ehkä se on parempi näin. kyl mä sitä kelasin, mut en toteuttanu. vähä sellanen ajatus et jollekki vieraalle on parempi tehä pahaa ku omalle lapselle, eiks niin? se itki ja sitä sattu pahasti ja mä löinki sitä. mut kyl se useimpien ihmisten kans näyttää pitävän paikkansa et ne tekee ihan mitä tahansa jos aseella uhataan.. höh. mullei ees ollu kuteja siinä. pieni vastustelu ei oo pahasta. mä en tapa sellasesta syystä ku et jos vastustelee ja potkii ja raapii. mä tapan jos musta tuntuu siltä, mut useimmissa tapauksissa ei tunnu. enkä mä oo sen edellisen mokan jälkeen ees ajatellu mitään tollasia.. mä oon vasta päässy pihalle. mä oon vasta saamassa elämän hallintaan. ei sitä kannata pilata tekemällä taas jotain älytöntä. siis niinku tappo. joku raiskaus nyt ei oo mitään..

no, tai siis kyl mä oon ajatellu, paljonki. kelannu vanhoja juttuja, vanhoja fantasioita, ja miettiny et lähtis vaan tonne pihalle Seedin kans ja ampus randomilla ihmisiä.

toisaalta siinä ei oo mitään vaativaa jos ne ei puolustaudu. ja sodat on multa kielletty ku en päässy armeijaan ees sillon ku olis ollu aika mennä. liikaa väkivaltarikoksia historiassa ja sitäpaitsi mä istuin linnassa just sillon. :P joo, ehkä mä kattelen nytte vähä telkkaria, jos sieltä tulis jotain kivaa. on mul nauhallaki kaikkee kiinnostavaa. nytte vaan harhailee ajatus silleen ettei saa mitään järkevää ulos. eikä pitäs alkaa kelata tota tappamisasiaa sen enempää. O.o

28.1. no vähä venähti tän postaamisen kans. ja nytte on muutenki kaikkee puuhaa, ei ehi mitään kirjotella. 40 min päästä pitää lähtä asioille. mut palaillaan sit joskus. bye.

sekasin

17.1. ei helvetti mä oon sekasin. koko ajan. viikonloppuna melkeen karkas mopo käsistä, tai ainaki mä olin hirveillä ylikierroksilla koko ajan. aamupuolen jumissa ja ilta- ja yöpuolen ylikierroksilla. viime viikolla olin "over the edge" monta kertaa ja niinku lähössä jo pihalle jotakuta tappamaan. mut vedin sit vaan kumminkin käsivarren auki. perjantaina älyttömiä pelkotiloja ja erittäin negatiivisia pakkoajatuksia, mut onneks ne helpotti ku keskitty Seedin kuvaan mikä mul on kännykässä. mä olin Alin luona WC:ssä. tulin eilen takas. se oli ihan kunnossa enkä mä sitä viittiny häiritä omalla pahalla olollani. puhuttiin vanhoja juttuja ja käytiin kävelemäs siellä mis mä asuin lapsena. mul tuli kaikki ne vanhan ajan tunnelmat mieleen. mut ei ahdistanu niin paljon ku mitä oli kuvitellu.

aika rapistuneen näköstä seutua se on nykyään. lähempänä cityä taloja on peruskorjattu osittain ja jotkuu on purettu ja rakennettu jotain hirveitä palatseja niitten tilalle, mut sit "meilläpäin" ja enemmän highwaylle päin on ihan rupusta. jos on ulkoseinissä tiiltä niinku meiän talossa oli ni se on rapautunu ja isoja paloja puuttuu jostain, ja puuseinistä on lähteny maali ja niin poispäin. ja pihoilla oli jotain kämäsiä pick-uppeja ja ruostuneita asuntovaunuja. siinä meiänkin pihalla oli telttakatoksessa sellanen. auton jälet pihassa mut ei autoo. pihalla oli lumiukko. postilaatikos ei ollu nimee, et mä kävelin ovelle kattoon sen ku Al odotti tiellä. mut ei siel ainakaan Petty lukenu. mä en muista enää mikä nimi se oli. joku Gibson tai sellanen. mentiin tien varresta "mun polkua" joelle. polkuu oli koirankusettajat käyttäny, mut ne ei ollu menny ihan rantaan asti, eikä mekään menty ku oli niin saatanan jäistä joka paikassa. meinattiin kaatuu ja kuolla tuhat kertaa muutenki. koirankusettajat oli tehny uuden polun mikä meni penkkaa ylös päättyvälle tielle mikä meni niitten highwayn vieressä olevien talojen luo. me mentiin suoraan ja kävästiin sillan alla. siel oli pulloja, ehjiä ja hajotettuja, ja pahvilootia ja uusia tageja seinissä, eikä sieltä toiselta puolelta päässy enää ylös. oli pistetty kanaverkkoaita silleen et se katkas polun eikä päässy kiipeen tielle. toiselta puolelta pääs vielä, mut joutu kahlaan umpihangessa. no ei se meitä haitannu. kummallakin kunnolliset talvikengät.

piti käydä Greyn talolla, ja käveltiin kans sinnepäin ja nähtiin talo pilkistävän puskien takaa, mut sit nähtiin et siel oli joku auto ajotiellä. ei viittitty mennä lähemmäs. mä olisin ollut utelias, mut Al pelkäs et saa kuulan kalloon. no siis mul olis kyl ollu ase mukana, toi Suez-san, ku sitä mä oon alkanu taas roudaan messissä ku käyn jossain. mut Al ei olis tullu mun kans, et mentiin sit vaan takas. oltiin lauantaina baarissa siinä lähellä missä se asuu, pari sen työkaveria oli siellä. ihan mukavia. ne joi, mut Al ei saa sen nykysen lääkityksen takia. tai ku se on just alottanu sen neljä päivää sitte, eikä mua huvittanu. ei ois ollu varaakaan. Al on ollu sairaslomalla mut se oli palannu duuniin kaks viikkoo sitte, tehny puolta päivää. ne sen kaverit oli vähän huolissaan siitä. mut on se kyl jonkunverran stabiilimpi ku viimeks ku mä sen näin.

nukuin sen sängyssä sen luona. oli sen mielestä ok. mä olin aika finaalissa perjantaina, nukuin edellisenä yönä vajaa 3 tuntia, ja ku menin nukkuun ni ei pystyny liikkumaan mut silmät ei menny kii, ja sit ne pelkotilat. lauantaina olin kans ihan poikki, ja eilen, ja väsyttää edelleen. perjantaiyönä mä näin unta et Al kosketteli mua ku mä olin puoliunessa. O-o emmä usko et se sellasta tekis. ja vaikka mul tuli niitä vanhanajan tunnelmia mieleen ni emmä mitään kuvittele siltä enää saavani. it's all gone. et tavallaan mä oon antanu periks. tai luopunu toivosta. eikä se enää satu. ei itketä enää, ainakaan joka kerta. tuli mul viime viikolla yhen kerran ku kuuntelin yhtä kaunista mut surullista levyä sellanen tosi toivoton ja surullinen olo ku muisteli jotain vanhoja juttuja ja miten onnelliseks Al teki mut joskus. mut mä oon nykyään niin syvällä (sairauden) suossa ettei se varmaan enää ajattele mitään sellasta, ees minään potentiaalisena mahdollisuutena. tai vahinkona. mä oon liian aggressiivinen sille. enkä mä itekään haluu tehä mitään asialle. se on ihan hyvä näin. multa kysyttiin viime viikolla pystynkö mä ajatteleen esmes tota aggressiivisuutta ja kaikkia väkivaltakelailuja OIREINA. en. ne on ollu liian kauan osa mun elämää et mä tavallaan "uskosin" et ne on pelkkiä oireita. niistä on tullu osa mua ja mun persoonaa.

tossa niinä päivinä ku meinasin tiltata ni kelasin et pitäs ehkä hakeutua hoitoon, mut rauhottavat onneks autto siihen ihan hyvin. mut onhan se mahollisuus aina olemassa et seuraavaks saan poliisilta kyydin sairaalaan. O-o

ahdisti ku piti eilen lähtä Alin luota tänne takas. mä jouduin vielä meneen vaikeemman kautta ku se juna mikä tulis suorempaan ei enää menny siihen aikaan. jouduin meneen helvetti Dixonin asemalle asti ja vaihtaan siellä. ja sit viel bussilla tänne. mut ei tarttenu onneks ootella niitä ku 13 min yhteensä. joo mä olisin jotenki vaan halunnu jäädä Alin luo oleilemaan ja jutteleen ja puuhaileen kaikkee sen kans. se pelas konsolilla ja mä kattelin. kivaa peliä. tykkäsin. aika meni tosi nopeesti siinä. mut jotenki mä tykkään just nyt olla kans aika paljo itekseni. mä oon laiminlyöny sitä syytä miks mä sain näin ison kämpän, eli lapsiani, sen takia. no Tyson nyt ei pääse varmaan vielä kuukauteen ulos. mä oon kyl käyny sitä kattomassa. ja mä oon ollu vetämättä dh:ta. Birdy on välil täällä, välil mä annan sen mennä pihalle johonkin. mä ostin sille kuukausilipun ja se ajaa joka päivä johonki. menee johonki istuun ja piirtää vihkoon jotain mitä se näkee siellä. se herää ennen mua, syö jotain ja lähtee ennen ku mul ees herätys soi. tääl ei oikeen oo mitä syödä. pitää huomeen käydä kaupas. mun pitäs käydä labras, mut menee torstaille. täl kertaa ei saa ees vettä juoda ku puol lasillista, ennen ku menee.

tos toissaviikonloppuna mä olin Birdyn kans kaupassa, ku me törmättiin yhteen tolloon Deekasista. oli sentään b-osastolta. Birdy ajeli ostoskärryllä, otti kunnolla vauhtia marketissa käytävällä mut ku käytävä loppu ni se ei saanu ajoissa jarrutettua ja törmäs sivulta ihan täysillä sen tyypin kärryyn. mä juoksin Birdyn kii, ku se täräys oli kumminki aika kova, kattoon käviks sille mitään, ja jouduin tuijottaan sitä tyyppiä. no ei se sentään ollu niitä täysiä kusipäitä sieltä. mä olin viikon sen kans samassa sellissä. se katto Birdyy ja mua ja kysy onks se mun kakara, ja meinas et pitäs osata pitää se ruodussa. ei kiinnostanu, mä halusin vaan tietää onks Birdy ok. sitä oli sattunu mahaan ja sormiin. mut ei sille sit mitään paria mustelmaa enempää siitä tullu. Deekasin tyyppi alko jotain et se ihmettelee miten mä niin äkkiä pääsin pihalle, ja mä käännyin ja sanoin et mä ihmettelen siitä ihan samaa. kateltiin vähän ja sit se luovutti ja meni tiehensä.

Birdyl on alkanu oireilla sama paska ku mulla. sen takia mä oon yrittäny pitää siitä vähä parempaa huolta. ja rauhottaa tän kotonaoloajan. osittain onnistuu paremmat elämäntavat, osittain ei. eikä mul oo mitään hajua mitä se puuhas tos viikonloppuna ku mä en ollu täällä. oli se ottanu kuvia mun kameralla. mut sen mielialat menee älytöntä vuoristorataa, ja viime viikko oli senkin takia raskas ku mä oon jo omastakin puolestani tarpeeks sekasin. mä kyttäsin Birdyä ettei se pääse teriin tai puukkoihin käsiks ja tappelin itteni kans. mä en haluis et se päätyy mun laiminlyöntien takia johonkin laitokseen, mut jos mä en pysty pitämään huolta itestänikään ni riski on aika suuri. xP on tos keskiviikkona terapiaistunto, selvitellään sitä yhtä perhanan kyselyä minkä mä tein. siitä saa kyl tosi sekopäisen kuvan musta. ja se huomaa et mul on ase mukana - ne huomaa aina - ja todennäkösesti alkaa valittaa siitä. xP toisaalta ainakin mä OON hoidossa, ja mul on lääkitys mikä suurinpiirtein toimii (eli tuskin lainkaan..) ja säännöllinen hoitokontakti ja mä syön jotain joka päivä enkä oo juonu alkoholia 1.1. jälkeen.

mitähän muuta? vois kattoo telkkaria vielä vähän ja mennä sit nukkuun. Birdy on pihalla. itseasiassa se lupas olla ysiltä takas, et mun pitäs varmaan soittaa sille ja kysyy missä se viipyy. be back whenever.

18.1. Birdy oli hankkiutunu vaikeuksiin. ei pahasti, mut ärsyttää ku mähän siitä saan taas haukut. oli poliisitki paikalla. vittu. olis me se juttu puhuttu selväks ilman niitäki. Birdy oli kiivenny jonkun aidan yli pihaan ku se oli nähny siellä jonku villieläimen ja talon asukkaat oli ajatellu et se aikoo murtautua sisään. ne väitti et sil oli ase tai veitsi. ei sil ollu ku kännykkä vaan millä se halus ottaa kuvan siitä elukasta. poliisit tarkasti sen. älys se ainaki soittaa mulle heti ku jäi nalkkiin ja poliisit ootti mua. ne oli nuorempaa polvea eli niille ei ollu mun naama tuttu, ja muutenki aina ennen mä liikuin tuol eri alueilla. tää sattu meiltä aika reilusti itään, joellepäin. vähän tätä vielä rauhallisempi asuinalue, keskiluokkaa tai parempaa keskiluokkaa ja mua otti päähän mennä sinne. otti päähän se miten ne kaikki katto mua. ja Birdyä.

siel oli tietty ihmisiä kattelemassa, naapurustosta, ja lapset kans ku kello oli vasta jotain kymmenen. joo, vitutti. Birdylläki piti tietty just eilen olla risat vaatteet. ei sil oo normaalisti. mut se laitto vanhat housut ku se aiko mennä mettään (mä en ees tiiä mis täs on kunnollista mettää, mut se on tutkinu paikkoja ja mä en), ja ku oli suojakeli ni sil oli kahen paidan päällä vaan huppari ja se oli jostain syystä ihan paskanen. ja mä kelasin etten mä ala poliisin takia pukeutumaan ja lähin vanhoissa maastohousuissa mitä mä nyt yleensäkin pidän, paitsi jos meen kavereitten luo ni laitan jotain parempaa. joo ja mä palelin ku oli vaan t-paita ja huppari. kyl mä siel kysyin Birdyltä niitten kuullen et missä metissä se taas oli möyriny ku oli niin likanen. se alko selittää mitä reittiä se oli menny, ja et se oli nähny niitä eläimiä ja lähteny seuraamaan niitä jne. ..joo ja ne tyypit, ainaki ne keitten pihassa oltiin ja sit poliisit, näki et mul oli side vasurissa ja et mä varoin sitä. ja ase oli mukana mut en kehuskellu sillä ja se oli Shinigami mihin mul on lupa. se oli paidan alla. emmä tiiä huomasko ne, ehkä, mut ku mä olin muuten ihan ystävällinen ni ne ei ainakaan alkanu siitä riidellä.

Birdy pyöri siel pihassa ja seuras niitä elukan jälkiä sillä aikaa ku mä puhuin ihmisten kans. mä yritin saada sitä pysymään paikallaan mut se lähti aina uudestaan pyörimään. eikä siitä saanu selkoa mikä perkeleen elukka se oli ollu. kotona se sano et majava, mut pienempi. mä ehdotin saukkoo, mut sit se sano et tais sittenki olla vaan joku näätä. niitä näkee kuulema tuol metässä. eiks ne nuku talviunta? whatever. mut se mesta oli aika lähel jokee, ja joen lähellä pyörii saukkoja. sellasis paikois mis on niittyjä ja puskia rannassa.

niinku sielläpäin "kotona" mistä mä löysin teininä nuoren saukon joka oli eksyny tai sen emo oli kuollu. Greyn kusipäät oli mukana ja Jim ja Bill halus kivittää sen kuoliaaks. mä otin sen ojasta ja pistin pusakan sisään ja lähin juokseen. Jim heitteli mun perään jääkokkareita ja Bill ja se yks niitten kaveri kuka oli mukana ja kenen nimee mä en muista huuteli jotain tyhmää. mä juoksin sikapitkään, niinku sieltä pellolta/niityltä highwayn varteen ja sit vielä toisel puolel kotiin. mä sain pitää sen elukan, ainaki pari viikkoo. sit mutsi pakotti mut viemään sen löytöeläinten kotiin.

kerroin siitä Birdylle eilen illalla. mä katoin jotain rikosleffaa telkkarista ja Birdy istu lattialla ja katto puolella silmällä sitä ja puolella se pelas jotain tasohyppelyy. mainoskatkoilla mä kerroin sille mun ekasta ja ainoasta lemmikkieläimestä kakruna. se tietty halus heti jonkun itelleen, mut mun vastuullehan se jäis enkä mä jaksa.

katos ku tuli taas toi Bill Grey päähän pyörimään. vois käydä sitä kattomassa joku kerta kun muistaa. mä en vaan vielä tiiä millä bussilla mä täältä sinne pääsisin. kai sinne nyt joku sentään menee. mitä mä muistan ni Bill ei kyl koskaan ite ollu silleen omasta alotteestaan julma elukoille eikä muille lapsille. se vaan lähti tosi helposti mukaan kaikkeen mitä Jim keksi. ja sit ku Beth oli mukana ni se ja Jim päätti mitä tehdään ja Bill teki mitä ne käski. se oli sit joskus mun kaa ku se ei halunnu olla sisarustensa määräiltävänä, mut sil ei ollu oikeen muita kavereita. ei sil ollu ikäsiään ku se jäi kaks kertaa luokalleen ja ne oli yleensä keskenään. leikki vähän rajummin ku ikätoverinsa. ne satuttiki ittensä usein tai hajotti jotain leikissä. muli ojissa keväällä ja kuivatteli kenkiä luokassa patterin päällä, ja niil oli vaatteet aina vähän rikki ja likasia. Bill sai mun kans kerranki määrätä mitä tehtiin ja sil oli ihan kivoja juttuja. se halus kiivetä kaikkiin paikkoihin. mä pelkäsin tietty. se kiipes tikkaita ja paloportaita ja vieraitten talojen katoille ja mä ootin alhaalla ja pelkäsin et se putoo. sit meil oli sellanen vähän outo leikki mikä on vaikuttanu mun elämään paljon, mä tykkään tehä sitä vieläki vaikkei mulle aina tuu siitä hyvä olo, et mentiin vieraitten kerrostalojen rappuun ja kateltiin ketä siel asuu ja ihmisten postiluukuista sisään. ja mentiin meiän lähiössä ja sit muuallaki vieraitten talojen pihaan ja kateltiin ikkunoista sisään. ihmiset häiriinty siitä, ne tuli ulos haukkuun meitä ja uhkas poliisilla. Bill sano siihen vaan et ei ne meitä saa kiinni, vaikkei me kumpikaan jaksettu juosta pitkään. mun kans se sai olla pomo ja se varmaan tykkäs siitä. mä tykkäsin sen ideoista, eikä sen leikeissä satuttanu itteään niin usein ku Jimin ja Bethin leikeissä. ja sit mä vähän ihastuin siihen. tai ei vissiin ihan vähääkään. ei vaan voinu sanoo siitä kellekään. mä halusin olla sen kans, ja Jim alko puhuu ettei sen pitäs roikkuu munikäsen kans, eikä se sit halunnu enää olla mun kaa. tyhmää.

näin mä sitä silti, mut vaan jonkun matkan päästä. eikä Jim saanu aavistaa et mä kattelin sitä välillä, jos se sattu oleen mukana sillon ku mäkin olin. no, Jim ei kyl alkuun kelpuuttanu mua sen jengiin. vasta sit ku mä olin tutustunu myöhemmin Frankiin ja Aliin ja Daven paskiaiseen. Jim halus Alin ja Daven sen jengiin, ja sehän sai mitä halus, ja ne tiputti mut sit messistä sen jälkeen. ei Al ollu mukana pitkään, sen kävi mua sääliks ja sen mielestä Jim ja ne tyypit sen kans oli liian fanaattisia ja niitten ideat älyttömiä. ja sil oli John eikä se voinu jättää sitä. no, ja siinä vaiheessa ku mä pääsin Jimin jengiin ni Bill oli jo sairaalakierteessä. mä en tienny siitä mitään ku Jim ei ikinä puhunu siitä. kyl se puhu siitä et Beth oli ollu yhessä sen tyypin kans kuka myöhemmin oli linnottautunu vanhempiensa luokse, tappanu ne ja naapureita ja poliiseja ennenku joku kommandoryhmä oli saanu sen pantuu matalaks. jep, Johnny. mä en tiiä istuuko se edelleen. sai aika ison kakun. mä ihailin sitä sillon ku mä kuulin siitä. se sattu kans aika lähellä missä me asuttiin. kaikki tyypit siellä oli ihan paniikissa ku ne tietty ajatteli et se olis voinu sattuu niitten naapurissa. sit ku ne ties et mä oon aika levoton ni ne vaihto puolta tiellä ku ne näki mut ja sellasta.

mä tapasin Johnnyn sitä ennen pari kertaa. sit mä kuulin kans Frankilta et se oli ostanu sen aseen siltä minkä se anto mulle. Shinigamin. heh. joo eka kerta ku näin Johnnyn ni Beth roikku koko ajan sen kyljessä kii ja ne oli olevinaan niin rakastuneita, piti suudella aina välillä ja niin poispäin. Johnny puhu liikeasioita jonku aikuisten kans ketä siinä oli. mä ja Frank oltiin siinä. me juotiin jotain ja ku Johnny puhu jostain et joku pitäs tappaa ni Frank alko kehuskella kännissä et mä pystyn kans tappaan jonku. se oli ennen ku mä tein niistä puheista totta. Johnny katto mua, niinku u know pelkkää kakaraa. helvetti ei se oo ku vuoden mua vanhempi.

sen toisen kerran mä näin sen ku olin yksin kävelee tuolla, huoltikselta kotiinpäin. se ajo autolla ohi. ei sil ollu ikää. se oli kesällä, oli tosi kuuma. kaks tai kolme päivää ennen ku siitä tuli sarjamurhaaja. se ajo hiljaa ja rullas ikkunan auki mun kohalla. se kysy oliks se juttu tosissaan meinattu et mä pystysin tappaan jonku. mä sanoin joo. se meinas et pitää vaan jatkaa samaan malliin ja tehä töitä et unelmat toteutuu. ja et sen unelma on toteutumaisillaan. katto silmiin ja hymyili. sen jälkeen mä näin sen vaan telkkarissa ja lehdissä. mietin pitäskö mun yrittää ettii se tyyppi käsiini ja kertoo et se oli mulle suuri esikuva..? tai sit vaan antaa olla. jollain tasolla kiinnostas tietää kuuliks se siitä mun jutusta, et mä "tein niistä unelmista totta", tai mistään mitä tuli sen jälkeen. siitä maineesta mikä mul oli ennen tääl. miten se siitä olis tienny ellei olis kyselly erikseen? ja miks mä muka olisin niin kiinnostava persoona et se sellasta olis tehny? xP

joo mul on mielessä ollu et kävisin vähän "metässä kävelyllä". rentoutumassa. vetämässä adrenaliiniöverit. menisin pimeellä Seedin kans ja pyörisin siellä vaan pimeessä, piilossa, niinku metsästäjä joka vaanii saalista. alkaa ilmeisesti pää pimetä kunnollisesti ku tällästä suunnittelen jo usean päivää. täs on lähellä mettää, joskaan ei kovin tiheetä sellasta. ja jos joku mut sieltä bongaa ni tulee linnareissu. heh.

no, mut lopettelen. ehkä pitäs alkaa mennä nukkumaan. Birdy on vallannu ton Tysonin huoneen, se on siellä ja ovi on kii. toisaalta mun tekis mieli kattoo vielä vähän telkkuu. jotain rikossarjaa. mul on yks vielä nauhalla. läppäri alkaa ylikuumeta. .. bye.

polte

28.12. no, nyt tulee toinenki juttu samalta päivältä.

tuli tossa vaan taas puheeks tää pienin askelin edistyminen. niinku Tysonin kans. Erin sano et mun pitäs välttää isoja harppauksia omassaki elämässäni ku ne vois johtaa taantumaan edistyksen sijasta, niinsanotusti. jos mä epäröin ja pelkään tehä jotain ni etenee vaan pieniä askelia kerrallaan. ei yritä liikaa kerralla. niinku jos nostas painoja: ei liikaa kerralla. ei reuhtomista pelkän reuhtomisen takia. mullon aikaa.

mä näin sen tänään. kutsuin viinille. ei oo nähty niin pitkään aikaan. musta tuntuu et mul on ollu pää ylikuormittunu jo kuukausia ja nytte vasta alkaa selvitä se vyyhti ku maniat jäi pois. mä näen muutakin ku vaan suoraa putkee edessäni. :P Seedin tärkeys ei oo hävinny mihkään mut nyt mul on jotenki muutakin ku se. mä olin puoltoista kuukautta täysin keskittyny siihen. mul ei keskittymiskyky ees riittäny muuhun. nyt mä näen selvemmin joitain juttuja. ja sen esmes et siihen älyttömään energiajuomien litkimiseen pitää tulla muutos. ja älyttömiin syömisaikoihin ja siihen eineksien mättämiseen. pitää huolehtia kokonaisuudesta, mut jos haluu muuttaa asioita ja parantaa elämänlaatua ni pitäs silti edetä vaan askel kerrallaan. laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. pitäs siellä salilla alkaa käymään.. ja hankkia jotain uusia harrastuksia jne. jos tekis vaan sellasia juttuja mistä oikeesti tykkää eikä yrittäs olla jotain muuta ku oikeesti on.

Erin sano et jotkut pojat jossain iässä tykkää pitää tyttöjen vaatteita, mut mun mielestä Birdy on jo reilusti vanhempi et se vaan leikkis. Erin meinas et mun ei pitäs antaa sen lähtä niin usein noitten äijien matkaan ku ne vaan opettaa sille et huoraaminen on ok. ja ku ne haluu vaan ilmasta sakkolihaa. pitäs yrittää opettaa sitä silleen et varjelee sitä ikäviltä yllätyksiltä, niinku mitä seuraa jos paneskelee ilman kumia jne. onhan se pikkusen nuori vielä seksivalistukseen, mut ku sen kiinnostus seksiin on kasvanu mun mielestä aika älyttömäks. niinku sellaseen mä viimeks törmäsin omalla kohallani sillon ku olin linnassa ja kärsin seksiriippuvuudesta. nyttehän mul on tällänen "kuiva" kausi meneillään.

mul on vielä tollanen vajaa lasillinen viiniä. hyvää viiniä. löyty mun kellarista. Shade ei oikeen tykkää viinistä, ainakaan punasesta. kaikki valkkarit se oli kyl vetäny. varmaan järkänny niistä jotn drinksuja. sen miehen kans. se ei oo nytte täällä ja Shade on jossain. kello tulee ykstoista ja Tyson nukkuu jo. Birdy pelailee sen huoneessa. se on nytte lomalla innostunu taas piirtämään. lintuja ja joulujuttuja. kateltiin tossa aiemmin niitä sen vanhoja piirustuksia ja se kysy jos mä ostasin sille savea, et se vois tehä sellasia lintuja siitä ja maalata ne ja antaa lahjaks kaikille keltä se saa kivoja lahjoja. :)

juu ei toi viini kyl tunnu tekevän hyvää mulle. ekat kaks lasillista meni ok mut tää vika tuntuu olevan liikaa. mahassa tuntuu taas aika ilkeeltä. ja keuhkoissa. ei saa kunnolla henkee. :/ ja alkaa pänniä vähitellen tää saakelin yskä. no joo mä en oo juonu punkkua about neljään kuukauteen, tole on tippunu, Erinin luona mä en oikeen kestäny sitä valkkaria enkä muutenkaan niitä sen ruokia, vaikka oli ne tosi hyviä. maha vaan alko valittaa. ja nyt toi ettei saa kunnolla ilmaa tuntuu tosi inhottavalta. ja maha on turvonnu. blääh. voi olla et tää on lievä yliherkkyys sulfiitille. tai ylipäätään johtuu siitä ruuasta mitä tänään söin. pastaa lohikastikkeella Louisin lempiravintolassa tuol ku olin pihalla. mä en oo käyny siellä ikuisuuksiin. taso on selkeesti laskenu. siel ei ollu melkeen ketään ja ruuasta puuttu runsaasti suolaa ja vaikka maku oli ekat pari suupalaa ok ni lopun aikaa ei, enkä mä sit syönykään siitä ku vähä yli puolet. ärsyttää ku joutuu jättään ruokaa minkä on maksanu, mut ei voi mitään ku ei saa alas.

2.1. no en sit kerenny tota kirjottaa loppuun. tuli jotain muuta. olin vielä aika kipee torstainakin ku tultiin takas kotiin lasten kans. uuden vuoden bileet meni ok, oltiin Rayn mestassa, vaikkei se ite ollu siellä kovin pitkään. sil oli joku promojuttu mihin sen piti mennä. mut sit ku se tuli sieltä takas ni kyl se leikki mun kans. me tunnutaan löydetyn joku yhteys. sen jälkeen ku juteltiin sillon muutama viikko sitte, millon se oli, en muista. mistä kumpikin tykkää. se on jotenki helpottanu meiän suhdetta. ei tuu kränää enää niin paljoo eikä se ees valittanu sitä ku mun kamoja on edelleen sen luona ku ne ei mahu tänne. no mä sain turpaani ja jouduin sitä sit selittelemään lapsille. Birdy vaikutti nyt viimein tajuavan sen jutun mut Tyson oli peloissaan. no mut kyl sen ymmärtää ku se joutuu kelaan jos sille tehtäs jotain tollasta ni se olis tosi kipeenä ja ahdistunu. :/

hirveen huonoo suklaata tääl kämpillä. ei maistu yhtään ja melkein koko pakkaus jälellä. hyi. pitäs vissiin antaa pois tai heittää pois. ei saa alas. muutenki ei oo saanu paljo makeeta alas viime aikoina. paitsi juomia. drinkkejä meni Rayn luona, mut kolme riitti mulle. vikan vedin eilen, sellasen juoman minkä olin itte ostanu itelleni.

juu nytte kun oikeen haluis nettiin ni ei tietenkään pääse ku ei oo sitä kotona. perkele. vanhassa kotona käytin Shaden nettiä ja Rayn luona sen nettiä. no huomeen on taas ryhmäterapia joten kirjastoon vie tieni. Birdy haluu pyöriä tuol pihalla itekseen. ei tääl lähiössä mut cityssä. mä näytin sille junat ja oikeet reitit kartasta. menköön. ei sille mitään käy. Tysonin vein tänään takas sairaalaan. sen suhteen meni pyhät ihan ok ja se pysty pitämään sen dieettinsä eikä luistanu ku yhestä ruokailusta ja se oli sellanen juttu et mäkin luistin siitä. mentiin cityyn käveleen siks aikaa ku toiset mätti brunssia napaansa. käytiin siellä suunnalla mis Tyson on ollu "töissä" sillon joskus ennen. sille tuli vähän paha olo siitä. lähettiin sit pois ku se sano ettei se haluu törmätä siihen kusipäähän kenen luona se siellä asu, jos se edelleen pyörii samoilla kulmilla.

jotenki ei oikeen kerenny tottuu ees kunnolla olemaan "vanhassa kotona" ennen ku piti taas lähtä sieltä pois, et mulle jäi vähän jotenki sellanen outo olo et oon olemassa vaan puoliks. ja koko aika paikasta toiseen juokseminen syö hermoja. ja flunssa siihen vielä päälle. :/ juu oli sellanen fiilis et mut on revitty irti jostain mihin mä oon just ehtiny kotiutua, eikä tuntunu se talo enää yhtään kodilta. vaan siltä et mä en tasan kuulu sinne, ihmiset siellä tuntu vierailta, jopa mun kaverit tuntu vierailta. enkä tietty onnistunu tapaamaan niitä ketä olisin halunnu. Alanin onneks kyllä. mut se ei tehny mitään näkyviä vammoja mulle. ranteisiin ja kaulaan tuli mustelmat mut muuten ei oikeen mitään. mut se herättää edelleen sellasen tunteen mussa et mun on pakko alistua sille täysin. jalat menee veltoks eikä voi sanoo mitään vastaan.

olihan se ehkä pikkusen paljon, ku keskiviikkona se ja perjantai-yönä Ray, eikä jälkimmäinen ollu mitenkään varovainen, mut tuntuu ainaki elävältä olo. :) siltä et asiat on taas oikealla tolallaan. vähän joutuu särkylääkettä ottamaan välillä mut se et on iho rikki tuntuu kivalle, se polte. mä tykkään siitä kosketuksesta ku joku lyö. energiaa. :)

silti aika masentunu olo välillä. jos kuuntelee jotain surullista biisiä tjtn. ja näyttää tulevaisuus vähän synkemmältä taas jostain syystä. vähän liikaa sosiaalista kanssakäymistä viime aikoina. ei saa ladattua akkuja ollenkaan. ku koko ajan pitää jutella ja olla ystävällinen. alkaa tulla raja vastaan kohta. pitäs tänään kans yrittää saada takas univelkaa menemällä viimestään ysiltä petiin. huomiseks tuli lisämenoa yheltätoista ja arvata saattaa ettei kiinnostas y h t ä ä n. mut on se pakko mennä. :P lasten takia. ja pitäs alkaa selvittää uutta asuntoa, laittaa hakemusta tjtn ku tähän me ei jäädä. joo mut nyt mä lopetan ku ei keksi enää mitään. bye.