life goes on

12.9. Shade tuli joo mua kattoon. mut mun oli pakko tehä sille oharit eilen, ku sovittiin et mentäs johkuun yhessä, niinkun vanhoina huonoina aikoina, mut sit Joe-setä kutsu mua niitten kesätalolle, mikä on metässä sellasen pikku järven rannalla. se on tekojärvi. siihen on noussu vettä ku joen uomaa on kanavoitu. se on yleensä kylmillään ja oliki aika koleeta ku oltiin. siel on kaikkee vanhaa roinaa, niinku vanhoja videokasetteja ja mun lapsuuden sarjakuvia. ja sit jotain ihan tosi vanhoja leluja. mut niitä ei saa rikkoo. mä muistan et leikin joskus kakruna siel sellasella puuautolla minkä isoisän isä oli tehny pojalleen ennen ku ne tuli maahan joskus tuhat vuotta sitten. se oli veistäny sen jostain Itä-Eurooppalaisesta puusta. ku sieltä ne tuli. mun toka nimi on kans sellanen mitä ihmisillä on siellä. mut mä en käytä sitä. faija kiels mua käyttämästä sitä sillon ku ne ekan kerran asu erossa. mä en saanu kirjottaa sitä mihkään papereihin koulussa.

oltiin siel nelistään. eilen illalla katottiin Birdyn kans niitä vanhoja videoita ja se luki niitä sarjiksia ku mä puhuin Joe-sedän kans. siis ku mä kävin niillä, millon se oli, viime viikolla tjtn, ni mulle tuli hirveen paha olo ku mä näin ne yhessä, sellasen onnellisen perheen. ne poimi omenia puista ja Birdy näytti niin onnelliselta, normaalilta lapselta. niinku et mun setä ja täti avas sille täysin uuden maailman mitä mä en tunne ja ne osaa opettaa sille kaikkee sellasta mitä mä en tiedä, ku mä en oo normaali ja mun maailma on kans ihan pipi. :/ aloin kelaa sillon et Birdylle olis parempi jos se jäis asumaan niitten luo. mä en torstaina ees halunnu tuoda sitä Rayn luo just sen takia. mä en halunnu särkee sitä illuusiota. mut Joe-setä sano mulle eilen et ne ei jaksa enää. et niille se on ollu hieno kokemus saada huolehtii jostain lapsesta, mut niitten voimat on ihan lopussa ja ku Birdy on vaikee välillä. et vaikka oli hauskaa ni ne ajatteli koko aika et Birdy on mun lapsi eikä ne halunnu totuttaa sitä liikaa elämään niitten kans. se sano kans et jos mulle ikinä tulee ongelmia lasten kans ni ne on kyl valmiita auttamaan, ja mä saan varmaan ihan ammattimaistaki apua jos pyydän. et ne niinku teki sen päätöksen mun puolesta sillon ku mun päättelykyky alko horjua. Shade sano kans sillon ku mä sille tosta kerroin torstaina, et me on aina oltu perhe, se, Birdy, mä ja jopa Tyson nykyään kuuluu siihen kans. ja meiän pitäs pysyä perheenä. et meiän maailma on erilainen, mut ei se tarkota sitä et se on jotenki paha tapa elää.

se halus muuttaa takas mun nurkkiin. mä en pitäny sitä hyvänä ajatuksena. ku muistaa millasta se oli sen kans. parisuhdeväkivaltaa ja sekoilua. tosin mä oon lopettanu ne sekoilut, mut mä en oo varma pysyskö se uus suhde siihen väkivallattomana. epäilen että ei. mä oon pitäny itteni kurissa Birdyn ja Tysonin kans (ennen ku jouduin CCC:n) vaan sen takia ku ne on niin heikkoja. Birdy ku se on niin nuori ja Tyson ku se lakkas syömästä. nykyään se menee pieniä askelia parempaan päin. mä en saanu viedä sitä Rayn mestaan, mut mä yritän käydä sitä aina kattomassa ku pääsen lomalle.

juu, jotenki tuntuu et tää vuos on menny ihan vaan lomaillessa. ehkä ne on sen takia antanut käydä pihalla ku mä olin niin absoluuttisen paskassa kunnossa ja ne ulkoilmareissut piristi aina. O.o

laitoin just Birdylle ja Shadelle jäätelöö ja syön omaa annostani täs samalla. vaniljajäätelöö. pojat sai hilloo jos ne halus. tai no Shade laitto suklaakastiketta. Stella ja Ray lähti johkuun, minnelie bileisiin. eilen Birdy sai nukkuu mun vieressä. me oltiin yläkerrassa mis on sellanen iso huone. mä nukuin siellä aina kakruna ku olin käymässä. ja usein mä olin siellä yksin. jos tuli myrsky ni pelotti, ku ikkunat alko kolista ja katon alle pääs tuuli ja se ujels siellä. mut se oli vaan sillon ku olin ihan pikkunen. myöhemmin se oli kiva piilopaikka ku aikuiset riiteli alakerrassa. sit sillon ku mä kävin siel Johnin kans sillon joskus teininä me piilotettiin juomat sinne, kaapin taakse. ja sinne pysty livahtaan naiskentelemaan vaikka kesken päivän. joo emmä niitä tykkää muistella. mä olin ihan skitso ja käytin kaikkia vaan hyväkseni, jopa tosi röyhkeesti ja avoimesti. kateltiin Birdyn kans niitä vanhoja piilopaikkoja siellä. mä nostin sen riippumattoon ja keinuttelin. mua se ei enää kestä, vanha lahonnu verkko. jo Birdyn alla se natis siihen malliin ettei tehty sitä kovin kauaa. sängyssä mä silittelin sitä vähä, mut se jäi siihen ku mä olin ihan kuollu, kaheltatoista yöllä, ja mahaan sattu. sattuu vieläki, jo melkeen viikon. koko aika, erityisesti jos makaa selällään. et siihen se seksinyritys hyyty ku mä en pysyny tajuissani enkä pystyny makaamaan selälläni et Birdy olis voinu istuu mun päällä. pidin sen vaan ihan mun vieressä et sil oli lämmin. ja noi lääkkeet toimii kyl sen verran ettei tee mielikään, ainakaan mitenkään enempää ku "normaalisti" ja se meinaa mulle ihan kasvista.

mut oudon tasanen olo ollu jo torstaista lähtien. tänään meni pikkusen vuoristorataa, ku lähettiin sieltä mökiltä alko tehä mieli itkee ja hermot palo heti ku päästiin takas tänne mestaan. helvetin Ray. kelailen täs viittiskö vielä jotain leffaa kattoo, mut emmä taida. mennään vähä aikasemmin nukkuun ku mullon huomeen aamulla heti labra ja tapaaminen lääkärin kans, ja sit sen jälkeen mennään Birdyn ja Shaden kans vähä kaupungille. sain siirrettyy rahaa käyttötilille, et jos ostas niille tai itelleen jotain kivaa. katotaan.

jos ei verestä selviä mitään outoo ja toi kipu vaan jatkuu ni tarttee yrittää taas eri lääkärille et otettas selvää mikä on vikana. joo, ja semminkin jos mun polvi ei levolla ja lämmöllä parane. se on ihan paskana. ei tajuu. noi helvetin portaiden nousut ja laskut sitä rasittaa ja ilmeisesti tää kylmä sää. nytte sitä ihan jo viiltää sinne levyn väliin vai mikä se on. Sheila-täti vähä neuvo miten pitäs sen kans varoo ja välttää sellasia juttuja mistä se pahenee, niinku rappusia, kylmää ja seisoskeluu. pitäs opetella ponnistamaan istualta ylös vasemman polven avulla. ei viittis ihan tosta vaan sellasta lämpösidettä ostaa ku ne on aika hintavia, mut jos sais sellasen reseptillä (??) jos toi nyt menee vielä paljo pahemmaks. no joo, perityissä geeneissä oon saanu tollaset ongelmat, ei voi mitään. eikä täs nyt enää mitään nuoria hyppelijöitä olla. :P

mennään varmaan huomeen illalla sit Shaden kans vähä ajelemaan niinku oli tarkotus. sit ku oon vieny Birdyn takas mun sukulaisten luo. oli itseasiassa jo suunnitelmiaki mitä tehään, mut ne voi vielä muuttua. mun autolla enivei, siel on tilaa perässä. tähän loppuun viel tollanen biisi mistä mä tykkään aika paljon mut mikä on kans vähä sillee surullinen. bye.