10 March 2009

betoni kumisee.. ..ja pää.. ..tyhjyyttään

10.3. joo löysin tän pienellä hakemisella. mä oon tehny tän ennenkin, mut tää on ainaki tuore tulos. joskin se on täsmälleen sama ku ennenkin. O.o mut eiköhän tää ollu odotettavissa. emmä niin nopeesti tai niin paljoo oo muuttunu parissa vuodessa.

The Dante's Inferno Test has banished you to the Seventh Level of Hell!
Here is how you matched up against all the levels:
LevelScore
Purgatory (Repenting Believers)Very Low
Level 1 - Limbo (Virtuous Non-Believers)Very Low
Level 2 (Lustful)Very High
Level 3 (Gluttonous)Moderate
Level 4 (Prodigal and Avaricious)High
Level 5 (Wrathful and Gloomy)Extreme
Level 6 - The City of Dis (Heretics)Very High
Level 7 (Violent)Extreme
Level 8- the Malebolge (Fraudulent, Malicious, Panderers)Very High
Level 9 - Cocytus (Treacherous)Moderate

Take the Dante's Divine Comedy Inferno Test

no jaa, vois sanoo et mä oon kotonani tuol seiskassa. heh. ja siis eihän näitä tälläsiä tartte ottaa vakavasti. on lähinnä vaan huvitukseksi.

Hypno oli tääl eilen ja juotiin viiniä ja puhuttiin. tuli sivuttua ihan vakaviakin aiheita. miten mä tän sanosin.. se pelkää mua. sitä et mä oon arvaamaton ja aggressiivinen. ja se pelkää et mä satutan sitä. niinku on tullu tehtyä. enkä mä voi mitään sille luvata ku mä tiedän et mä rikkosin ne lupaukset. :P me ollaan umpikujassa. ehdotin jos se ottas etäisyyttä, mut se sano et ku mun kans on sit taas joskus niin kivaa ja se voi hyvin. puhuttiin siitä jos mä varottasin sitä aina ku oon sellasella tuulella et saattas tulla tehtyy jotain, mut mun puolelta se homma ei varmaan toimis ku mä yleensä suunnittelen ne jutut ja jos se ei tiedä ni se pelkää ja se pelko on mulle turn-on. :P joo ei oo aina helppoo olla kusipää. tarvittas varmaan ihan ammattiapua, mut mul on nytte ihan okei olo et emmä mihkään psykiatriin ala nytte rahojani haaskaan. ja ku mä en haluu muuttua. tää on mun elämää. mä tykkään elämästäni tälläsenä. O_o

muutenki oon ollu tosi rauhallinen jo pitkän aikaa. se arvaamattomuus on toisaalta joskus vaikeeta ku koskaan ei voi tietää mihin suuntaan mielialat heilahtaa ja niitten mukana käytös muuttuu, ja mä oon huomannu nyttemmin et pillerit tekee usein aggressiiviseks. varsinki jos vetää alkoholin kans sekasin. :P

illalla: alkaa muuten vähitellen tulla tosi aggressiiviseks olo. mä oon ollu levoton siitä asti ku heräsin. ku makasin sängyssä herättyä ni alko sähköö liikkuu jäsenissä.. oon yrittäny pitää fantasiat kurissa mut nyt niitä alkaa tulla ihan joka tuutista. kaikesta mitä kattoo telkkarista ja mitä ihmiset sanoo, ja kattelen Stellaa ja Birdyä ja Shadee ku se oli tääl jonku aikaa sillä silmällä. et joku niistä olis sopiva uhri. Hypno tosin vaikuttas oleen mulle se kuka eniten huvittas hakata. noista edellämainituista syistä. et ku se pelkää. ja ku se osaa kattoo silleen alistuneesti.

mä oon nyt jo tottunu tohon pienennettyyn annokseen ja senkin takia tulee nää jutut pinnalle. ja ku alkaa olee fyysisesti parempi olo. ja jotenki ei ees halua mitään mikä turruttas nää tunteet. liian kauan ollu ilman niitä. tuntuu paljo elävämmältä olo nytte. toisaalta väsyttää ku tähän päivään on mahtunu paljo ajatuksia ja vitutusta ja muuta rasittavaa (eikä syöminenkään oikein nappaa), ja sit toisaalta tekis mieli lähtä tonne pihalle viileeseen kevätiltaan tekeen jotain pahaa jollekulle. no, emmä nyt tänään ainakaan jaksa mihkään enää lähtee. tulee telkkaristaki kaikkee. mihin ei sit jaksa keskittyä. polttelin äsken olkkarissa suitsuketta ja nyt tuntuu pää ihan tukkoselta. niistä tulee joskus tollasta. huimaa ja silleen. ja sit joskus ei tuu mitään.

mul ei nyt juttu oikein luista tänään. haluis kirjottaa jotain mut ei tuu muuta ku noita negatiivisia juttuja mieleen. tekis niin saatanasti mieli hakata joku.. tää on taas tää tripolar.. tuntuu et mä halkeen kohta ellei saa purettuu tätä johkuun. mut huomeen ku Birdy menee kouluun ja Stella lähtee tonne toiseen kämppään mä meen alakertaan ja hakkaan nyrkillä seinää. se helpottaa. mut mä en haluu tehä sitä sillon ku tääl on porukkaa, ku betoni kumisee sen verran et ne kuulis, enkä mä jaksa mitään älyttömiä kysymyksiä. niinku eiks se muka riitä jos sanoo et parempi se on et mä seinää hakkaan ku ihmistä.? se kans auttaa jos lyö itteään. on. köyhää. polvia tai käsivarsia. jälkimmäisiin sattuu helpommin et se on parempi ku mitä nopeemmin tulee kipuhormoonia sitä nopeemmin tää tunne helpottaa. ja vitut mustelmista. :P on tää kyl köyhää, pakko myöntää. :) mut ainaki varmaan teiän ihmisten mielestä parempi ku jos mä kävisin jonku viattoman kimppuun..? (viattoman.. tästä vois kans heittää juttua, mut mä oon sittemmin oppinu et se provokaatio on usein ihan vaan mun omassa päässä. ja se et kuvittelee et se et toinen provosoi sillä et se pelkää on kans perseestä. mut ei oo yhtään helppo päästä tollasista eroon.)

joo rauhottaa itseasiassa kirjottaa noista. tulee tyynempi olo. nyt ku on tottunu tähän siniseen sivupohjaan ni se tuntuu olevan ihan ok. vaikka mä odotan jo sitä hetkee et voin ottaa sen punasen käyttöön minkä Stella teki mulle joulu-tammikuussa. se on oikeesti hienoin kaikista.

me nähtiin Ray perjantaina. oltiin sen luona ja Birdy oli mukana. oli se ihan kiltisti. sammahti joskus yhentoista jälkeen ku mä olin "kattomassa Rayn makuuhuonetta". ^^; juotiin siel viiniä pari pulloa kolmeen pekkaan ja mä riskeerasin taas korttini ja vapauteni ajamalla kotiin. Stella ei ollu ajokunnossa, enkä mäkään kyl, mut ei voi mitään. ei me sinne voitu yöks jäädä ilman mitään kamoja. eikä se olis ollu oikeen kohteliasta. mä ehkä nään Rayn nytte viikolla, mikäli oon minään päivänä tarpeeks hyvässä kunnossa lähteen mihkään. maha ei oikein tykänny viineistä. muuten on kyl ihan hyvä olo. emmä sinne lääkäriinkään jaksa. meen perjantaina kauppareissun yhteydessä. jos Ray viittis tulla tänne? soitan sille kohta ja kysyn..

alkaa nytte ajatukset vaeltaa.. potentiaalisiin uhreihin ja mitä niille tekis. mut emmä nytte mitään suunnittele, et sikäli läheiset on turvassa. sit ku alkaa suunnitella ni ollaan menos vaarallisille vesille. sekin varmaan tulee piakkoin. ja sitte ollaanki jo askelen päässä toteutuksesta. ja ikävä kyllä se on aina noi "lempiuhrit" ketkä saa kärsiä. Hypno ja Ryan yleensä. ja siitä tulee sanomista, ku kaikki tietää heti kuka se oli, vaikkei ne sanois mitään. jotenki tragikoomista. heh.






jotenki nytte alkaa kans ajatella Birdyä potentiaalisena uhrina.. O_o






auttakaa mua. ó_ò

No comments: